Valokuvatorstai: punainen

Proosaruno tai minuuttinovelli: Punainen
Perämerelle, Marjaniemen kalasatamaan, saapui punakenkäinen nainen. Kukaan ei tiennyt, mistä hän tuli. Yhtäkkiä hän oli. Troolien, köysien, vaajojen keskellä, luoteismyrskyssä, pimeässä, majakan keilassa välähtelevänä, hohtavan punaisena, vettä valuvana, kalpeana. Kalastajat auttoivat häntä, kiinnostuivat hänestä, ja hän heistä. Mitä kieltä hän puhui? Ei tiedetä, miehet vaikenevat. Vaimot syyttivät irtolaisuudesta, hälyttivät poliisit. Silloin punakenkäinen nainen kätkettiin kellariin, ja lautalta soitettiin, kun poliisit tulivat ja kun poliisit lähtivät. Hänellä oli suojelijoiden ketju. Minne hän hävisi? Ei tiedetä. Ei tiedetä hävisikö edes, vai tuleeko aina uudestaan. (Teksti, Lassi)



H.C. Andersenin satu punaisista kengistä kertoo tytöstä, joka ei pysty lopettamaan tanssia laitettuaan jalkaansa taikakengät, punaiset kengät.
Kaunis ja ajatuksia herättävä.
Kiehtova, salaperäinen, mystinen..